Opetussuunnitelma

 

SUOMI-KOULU GRONINGEN OPETUSSUUNNITELMA


JOHDANTO

Groningenin Suomi-koulu kuuluu maailmanlaajuiseen Suomi-koulujen verkostoon, joiden tehtävänä on kehittää ja ylläpitää suomalaistaustaisten lasten ja nuorten suomen kielen taitoa heidän asuessaan ulkomailla. Osa Suomi-kouluissa opiskelevista lapsista asuu maailmalla pysyvästi, mutta osa vain väliaikaisesti, ja tämän vuoksi on tärkeää, että Suomi-koulu tukee lapsen ja nuoren mahdollista paluumuuttoa Suomeen. Koulussa opiskelevat oppilaat voivat olla 3-18-vuotiaita, joiden vanhemmista vähintään toinen on suomalainen. Nämä ikärajat määrittelee Suomen opetushallitus, joka osarahoittaa Suomi-koulun toimintaa. Groningenin Suomi-koulussa opetetaan vain suomen kieltä ja kulttuuria, ei muita oppiaineita.

  

KOULUN HISTORIA

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin vallitsi Groningenin ja lähiseutujen suomalaisnaisten keskuudessa varsinainen vauvabuumi: pieniä kaksoiskansalaisia syntyi suomikoulullisen verran, ja niinpä idea oman Suomi-koulun perustamisesta heitettiin ilmaan jo lasten vauva-aikana äiti-lapsi-tapaamisissa.

Kun lapset kasvoivat ja alkoivat leikkitapaamisissa puhua keskenään yhä enemmän hollantia, äidit ryhtyivät tuumasta toimeen ja alkoivat ideoida Suomi-koulua tositarkoituksella. Viimein talvella 2003 perustettiin koulua ylläpitävä yhdistys "Finse schoolvereniging Groningen", valittiin yhdistykselle hallitus ja koululle opettaja sekä vuokrattiin luokkahuone Groningenin Steiner-koulusta. Vuosi vuodelta koulu oppilasmäärä kasvoi ja parhaimpina vuosina ryhmiä oli kolme. Lapsille suunnatun opetuksen lisäksi järjestimme myös aikuisille suomen kielen opetusta. Paikkakunnalta muuttojen, lasten kasvun ja kiinnostusten kohteiden muuttumisen myötä koulu koki vuonna 2012 oppilaskadon, ja jouduimme keskeyttämään koulutoiminnan. Yhdistys kuitenkin jatkoi yhteydenpitoa Pohjois-Hollannin suomalaisyhteisöön Suomi-kerhon muodossa.

Syksyllä 2016 pääsimme jälleen jatkamaan koulutoimintaa yhden ryhmän voimin, ja seuraavana syksynä 2017 perustimme koululaisryhmän lisäksi perhekerhon kaikkein pienimmille suomalaisyhteisömme jäsenille. Yhdistys toimii vapaaehtoistyön periaatteella.

 


KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET JA TAVOITTEET

Koulumme keskeisinä tavoitteina ovat oppilaan kielellisten taitojen kehittäminen sekä suomalaisen identiteetin tukeminen luontevana osana monikulttuurista ympäristöä.

 

Opetuksessa keskitymme Suomen kulttuuriin, luontoon, tapoihin ja arvoihin. Tutustumme suomalaiseen kirjallisuuteen, historiaan ja maantuntemukseen. Lisäksi harjoittelemme motorisia ja toiminnallisia taitoja.

 

Suomi-koulun opetuksen yleisiä tavoitteita ovat:

1)     kielellisten taitojen kehittäminen

2)     suomalaisen kulttuuriperinnön välittäminen

3)     sosiaalisen kehityksen tukeminen

4)     toiminnallisten taitojen kehittäminen

5)     kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen

 

Suomi-koulu pyrkii välittämään opetuksessaan seuraavia arvoja:

- Suomalainen kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus

Oppilaat arvostavat suomen kieltä ja suomalaista kulttuuriperinnettä ja heille kehittyy terve suomalainen kulttuuri-identiteetti. Toisaalta oppilaat arvostavat myös sitä, että heidän on mahdollista oppia hallitsemaan kahta kieltä ja elää kahdessa kulttuurissa. Oppilaat ymmärtävät, että heidän kaksi- tai monikielisyytensä ja monikulttuurisuutensa on vahvuus ja hyvän itsetunnon aihe. Sitä kautta he oppivat kunnioittamaan myös muita kieli- ja kulttuurivähemmistöjä.

- Kasvaminen suomalaisen yhteisön jäseneksi

Groningenin Suomi-koulu kokoaa Pohjois-Hollannissa asuvia suomalaisia yhteen. Suomalaisten tai suomalais-hollantilaisten perheiden lapset näkevät, että heidän lähellään on muitakin suomea puhuvia ja suomalaisia tapoja noudattavia lapsia ja aikuisia. Näin lasten kuva suomalaisesta yhteisöstä rikastuu.

- Eettiset arvot ja sosiaaliset taidot

Oppilaista kasvaa rehellisiä, avoimia ja yhteistyökykyisiä. He kunnioittavat ja tukevat toisia ihmisiä, osaavat eläytyä toisten asemaan ja pystyvät puhumaan myös omista tunteistaan.

- Suhde luontoon

Oppilaiden kanssa tutustutaan luontoon ja ympäristöön. Tavoitteena on, että lasten suhteesta luontoon muodostuisi läheinen ja vastuuntuntoinen. Suhtautumisessa luontoon on suuria eroja suomalaisten ja hollantilaisten välillä. Suomalaisille luonto on nykypäivänäkin tärkeä ja tuttu asia ja voimme varmasti tarjota lapsille jotakin, mikä hollantilaisesta opetuksesta pitkälti puuttuu.

 - Luovuus

Koulutyössä kannustetaan oppilaita omaperäisyyteen ja luovuuteen.


OPETUS

Opetuksen järjestää vuonna 2003 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys: Finse schoolvereniging Groningen. Yhdistyksen hallitus koostuu puheenjohtajasta, sihteeristä ja rahastonhoitajasta, ja jäseninä ovat oppilaiden vanhemmat. Hallitus valitaan kahden vuoden toimintakaudelle kerralla. Hallituksen tehtäviin kuuluu hallinnollisten tehtävien lisäksi muun muassa opettajan/ien valinta ja perehdyttäminen, kirjaston ylläpito, opetusryhmien muodostaminen, varainkeruu sekä viestintä eri yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi hallitus järjestää yhdessä opettajan kanssa joulu- ja kevätjuhlat, myyjäisiä ja muita tapahtumia.

Opetusta järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa, paitsi jos opetuskerta osuu yleisen koululoman ajankohtaan. Koulua on lauantaisin kello 10-12 Groningenin Steinerkoulun tiloissa. Koululla on käytössä opetuskäyttöön soveltuvat tilat, joissa sekä yhteis- että pienryhmäkohtainen opetus voidaan järjestää turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Käytössämme ovat omat opetusmateriaalit, kirjasto sekä luokassa olevat materiaalit. Opetusta ohjaa opettaja. Opettajan apuna on joka opetuskerralla vaihtuva oppilaan  vanhempi. Apuvanhempi valmistaa välipalan, auttaa askarrellessamme, siivoaa oppitunnin päätyttyä sekä auttaa tarvittaessa muissa asioissa.

Koulupäivän aikana leikimme paljon laululeikkejä, askartelemme tai leivomme. Välipalan jälkeen joko ulkoilemme tai leikimme sisällä. Ulkona leikimme toiminnallisia leikkejä, jotka vahvistavat kielellistä ja motorista osaamista, yhteistyökykyä ja toisten kunnioittamista. Lopuksi on lukuhetki ja loppupiiri. Retkiä teemme lukuvuoden aika useampia. Käymme niin lähipuistossa kuin metsässäkin, kirjastossa ja museossa.

Oppimisympäristöstä ja –ilmapiiristä pyritään luomaan positiivinen, innostava ja kannustava. Kaikille koulussa opiskeleville ikäryhmille pyritään tarjoamaan mielekästä toimintaa sekä yhteisissä opetusosioissa kuin oman pienryhmätoiminnankin kautta.

 

Yli 3 -vuotiaiden opetus

Groningenin Suomi-koulun oppilasryhmät on jaettu ikäryhmittäin. Koulussa ei jäädä luokalle, vaan jokainen oppilas etenee omaa tahtiaan hänelle sopivassa oppilasryhmässä.

 

Ryhmän sisällä oppimista ohjataan kukin ikätason ja kielellisen tason mukaisesti. Pääosin opetus on suomeksi, mutta tarvittaessa ohjeet selvennetään myös hollanniksi, kannustaen suomen kielen aktiiviseen käyttöön. Opettaja tekee opetustuntikohtaisen suunnittelun, ottaen huomioon oppilaiden tarpeet. Tarkoituksena on, että koulu pystyisi käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa tulemaan oppilasta vastaan tukien ja kannustaen.

 

Kokemusperäinen oppiminen nähdään tärkeänä, ja kokemusten jakamista ryhmässä tuetaan. Kaikkeen opittavaan voi liittää kielellistä kehitystä tukevaa toiminnallisuutta. Tekemisen lomassa keskusteleminen, kyseleminen ja omasta toiminnasta kertominen voi auttaa oppilasta kielellisessä ilmaisussa. Leikki on tärkeä osa toimintaa, kuten myös musiikki. Laulut ja lorut tukevat kielellistä kehitystä.

 

Kasvun ja oppimisen kannalta on tärkeää, että ryhmässä on hyvä oppimisilmapiiri ja selkeät rajat. Kun oppilas kokee olonsa turvalliseksi, työrauhaongelmiakin esiintyy vähemmän. Opettajan rooli on tukea, ohjata ja kannustaa vuorovaikutukseen, kyseenalaistamiseen ja oman mielipiteen ilmaisemiseen. Oppilaita kannustetaan ajatteluun, ongelmien ratkaisemiseen ja uusien toimintamallien tai -tapojen testaamiseen, esimerkiksi uuden opitun sanaston käyttämiseen. Lukukausien päätteeksi oppilaat saavat koulutodistuksen.

 

Opetuksessa hyödynnettäviä opetusaiheita ovat mm:

-  vuodenajat ja niihin kuuluvat muutokset luonnossa

-  kuukaudet, viikonpäivät, aikakäsitteet

-perinteiset suomalaiset juhlat

-matkustaminen ja lomasuunnitelmat

-luonto ja eläimet

-retket

-värit

-koti ja asuminen

-tervehtiminen

-päivän ateriat

-leikit ja lelut

-perhe, ystävyys ja ihmissuhteet

-numerot ja kirjaimet

 

Alle 3 -vuotiaiden opetus

Kouluopetuksen lisäksi Suomi-koulua ylläpitävä yhdistys tarjoaa alle 3-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen suunnattua perhekerhoa. Kerhoa on kerran kuukaudessa lauantaisin kello 10-12. Kerhossa leikitään piirileikkejä, lauletaan sekä seurustellaan. Kerhon tavoitteena on tarjota lapsiperheille mahdollisuus tavata muita suomalaisia ja mahdollistaa kanssakäyminen myös suomeksi.   Koemme, että myös pienimmille lapsille on tärkeää tarjota mahdollisuus suomenkieliseen kanssakäymiseen, saada oppia suomalaisia leikkejä ja lauluja. Tietysti myös perheen vanhemmille on mukavaa, kun voi tavata ja jakaa kokemuksia.

 

YHTEISTYÖ KODIN KANSSA

Koulumme tekee läheistä yhteistyötä kotien kanssa ja koemme olevamme tiivis yhteisö. Vanhempien osallisuus on tärkeä voimavara koulullemme, ja jokainen suomenkielinen vanhempi toimii apuopettajana useamman kerran lukuvuoden aikana. Järjestämme myös yhdessä myyjäisiä, juhlia ja retkiä.

 

OPETUSKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN

Koulun hallitus valitsee yhdessä opettajan/ien kanssa kunkin lukuvuoden teeman. Opettaja valitsee tuntikohtaisen sisällön ja toimintatavat. Oppilaiden omat mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon tunteja suunnitellessa sekä koulupäivän aikana, ja oppilaita pyritään aktiivisesti osallistumaan päivän sisältöön. Pienten lasten ollessa kyseessä emme käytä oppikirjoja apunamme, vaan käytämme paljon luovaa toimintaa opetuksen tueksi, kuten laulu- ja liikuntaleikit, kuvataide, pelit ja leikit. Haluamme tarjota oppilaille viihtyisän tavan oppia, kehittää kielellisiä taitoja sekä kanssakäymistä suomen kielellä.

 

ARVIOINTI

Koulumme arviointiperusteet pohjautuvat opetussuunnitelmaan, jossa kuvataan  keskeiset tavoitteet ja niihin liittyvät oppisisällöt ja opetusmenetelmät. Groningenin Suomi-koulu ei käytä numeerista arviointimenetelmää. Sen sijaan opettaja antaa palautetta yleensä suullisesti suoraan oppilaille itselleen ja heidän vanhemmilleen. Hän rohkaisee, kannustaa ja antaa positiivista palautetta sekä tarvittaessa ohjaa toimimaan toisin tavoitteiden saavuttamiseksi.